Mikä ja millainen on aito presa canario?

Jotta olisi mahdollista ymmärtää millainen presa canario on ja millainen sen kuuluu olla, tulee perehtyä sen kulttuuriperimään rotuna. Presa canario on kautta aikojen palvellut perhettään kotia ja omaisuutta vartioiden. Se on ollut sen päätehtävä. Sitä on myös käytetty koiratappeluissa, kulkukoirien hävittäjänä, teurastajan apukoirana (mistä juurtaa koiran nimi), sekä joskus myös apuna karjan kanssa.

Presa canario on koira, joka vartioi suhteellisen eleettömästi. Se rakastaa perhettään rajattomasti ja on hyvä koira perheen omien lasten kanssa. Tyypillisesti presa canario makoilee pihallaan näennäisen rauhallisena ympäristöään varsin huomaamattomasti tarkkaillen. Kun koira huomaa muutoksia ympäristössä, se valpastuu. Se ei kuitenkaan ole koira, joka sinkoilee sinne tänne, vaan saattaa hyvinkin rauhallisesti seurailla tilannetta. Jos tilanne koiran mielestä vaatii toimintaa, se saattaa räjähtää nollasta sataan silmänräpäyksessä. On kuitenkin myös tilanteita ja yksilöitä, jotka eivät paljasta aikeitaan. Hyvänä esimerkkinä tilanne, missä koira on kiinni vartiopaikallaan ja vieras ihminen lähestyy koiraa. Presa saattaa olla hyvin ilmeetön ja hiljainen, jopa häntä saattaa heilua. Ihmisen päästessä tarpeeksi lähelle, voi koira kuitenkin hyökätä suoraan kiinni. Tämä ei ole tilanne, jossa vika on koirassa, vaan omistajan tulee tiedostaa tämä mahdollisuus. Koira myös antaa tulevasta merkkejä, mutta ne saattavat olla niin pieniä, että vieras ihminen ei osaa niitä tulkita. Tämän vuoksi varoituskyltit ja omistajan valvonta kaikissa tilanteissa ovat ehdottomasti paikallaan.

Presa canario on luotu vartioimaan itsenäisesti. Se on koira, joka osaa ja jonka kuuluu tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Nämä ominaisuudet eivät ole sellaisia, mitä kuuluu - tai aina voikaan - kouluttaa koirasta pois. Koiran tulee kuitenkin saada itsenäistyä viettämällä aikaa yksinään pihassa (aidatussa tai kytkettynä), jos näitä ominaisuuksia halutaan vahvistaa ja saada siitä optimaalinen hyöty.

Vaikka presa canario on atleettinen koira, joka liikkuu hämmästyttävän nopeasti kokoonsa nähden, se ei ole varsinaisesti "urheilu/kisa" koira. Monissa maissa rotua on jalostettu enemmän ja enemmän tähän suuntaan, mikä tuo kyllä monia hyviäkin ominaisuuksia rotuun. Tällaisista erityisesti valikoiduista linjoista otetun koiran kanssa voi tietenkin kilpailla ja menestyä hyvinkin, mutta tulee kuitenkin muistaa, että presa canarion ei kuulu olla tämän tyyppinen! Jalostuksellisesti näistä koirista voidaan tänä päivänä hyötyä paljonkin, sillä muutamat vanhemmat rotulinjat pehmetessään hyötyvät tästä "terästyksestä".Tulee kuitenkin muistaa, että presa ei ole "sporting dog", vaan "working dog". Näillä kahdella on suuri ero. Työkoiran tulee olla varustettu huomattavasti pitkäkestoisemmilla ominaisuuksilla. Sen tulee seurailla ympäristöään tuhlaamatta turhaan energiaansa, eli liika saalisvietti ja terävyys eivät ole toiminnan kannalta hyväksi. Sen tulee myös olla työskentelyssään itsenäinen, joten liika palveluhalukkuus ihmisen suuntaan voi koiran alkuperäisen toiminnan kannalta olla heikentävä ominaisuus. On tärkeää, ettei tässä kohtaa sekoita palveluhalua ja omistajapehmeyttä/nöyryyttä. On tärkeää, että presa canario on nöyrä ja pehmeä omalle perheelleen, sillä se mahdollistaa ison ja vartioivan rodun kanssa myös helpon, mukavan ja vaarattoman perhe-elämän.

Siitä huolimatta, ettei presa ole ahkeran kilpailijan koira, se nauttii tekemisestä omistajan kanssa, kunhan sen motivoimiseen jaksaa hieman enemmän perehtyä. Sanoisin, että tekemisen innossaan presa on rotutyyppinä lähempänä kuitenkin palveluskoiraa kuin molossia. Presan kanssa yksi mukavimmista asioista on kuitenkin se, että koiran kanssa ei tarvitse puuhailla jatkuvalla syötöllä, vaan se pärjää vallan mainiosti ilmankin sen kummempaa tekemistä. Presa on koira, joka osaa rentoutua ja rauhoittua, kun ei mitään kummempaa tapahdu, eikä sitä liiemmin haittaa, vaikka omistaja sairastaisi viikon ja tekeminen on vähissä. Tästä tulee luonnollisesti lukea pois pennut ja nuoret koirat, joiden aktiivisuustaso on aikuista koiraa usein huomattavasti korkeampi.

Koira-aggressio on myös asia, joka presa canariossa on hyväksyttävä. On tietenkin olemassa myös yksilöitä, jotka ovat helpompia toisten koirien kanssa, mutta myös nämä koirat saattavat muuttua totaalisesti yhden tappelukerran jälkeen. Tulee myös muistaa, että presan on kautta aikojen kuulunut olla epäsosiaalinen vieraita koiria kohtaan, se kuuluu rodun kulttuuriperimään. Ja sen tulee siellä ollakin! Ihmisen /perheen, joka presa canarion omakseen haluaa, tulee hyväksyä tämäkin ominaisuus koiraan oleellisesti kuuluvana ja elettävä sen mukaan. Ellei se tunnu omalta ajatukselta, kannattaa harkita jotain muuta rotua.

Mikä sitten on oikea "authentic" presa canario? Tämä päivänä, kun ihmisten mieliä sekoittaa jako dogoon ja presaan, näiden kahden sekoitukset ja vielä koirat, joiden ulkonäkö ei lähentelekään kumpaakaan rotua, on äärimmäisen pitkän ja huolellisen työn takana osata arvioida koirien sukutauluja, jotta niistä voisi sanoa onko kyseessä "el autentico presa canario". Tässä pitää ja kannattaa usein kysyä kokeneempien apua. Espanjasta nousee runsaasti erilaisia linjoja, joita on vaalittu vuosikymmeniä maailmalta piilossa ja vain harvat ovat niitä onnistuneet hankkimaan. Nämä linjat perustuvat sille, että koirat ovat kautta aikoijen toimineet tehtävässään ja niitä on jalostettu sen mukaan, kuinka hyviä ne ovat työskentelyssään. Ei ulkomuodollisiin seikkoihin perustuen, vaan koiran luonteeseen. Tämä on erittäin tärkeä asia ymmärtää! Näiden linjojen koirat on vuosia testattu ja koirat jotka eivät ole kyenneet annettua tehtävää hoitamaan, on tarpeettomina lopetettu. Näissä linjoissa ei useinkaan värillä ole ollut mitään merkitystä koiran jalostuskäytölle, valinta on pohjautunut ainoastaan siihen, millainen hyöty koirasta on perheelle saatu. Tämä on yksi suurimmista eroista dogon ja presan jalostuksessa ja linjoissa! Dogo canariota ei ole milloinkaan jalostettu ainoastaan sen käyttöominaisuuksiin pihojen ja omaisuuden vartioijana perustuen.

Nämä ominaisuudet, mitkä tukevat hyvän vartioivan koiran toimintaa, ovat aidossa presassa edelleen. Toki löytyy yksilöitä, jotka ovat jo hyvin kaukana siitä, mitä Espanjassa on aikoinaan sen esi-isien kanssa tehty. Tulee kuitenkin muistaa, että koiran ilmiasu saattaa olla hyvinkin erilainen, kuin sen perimä, mitä se myös jälkikasvulleen jättää. Ja tulee ennen kaikkea muistaa, millainen aidon presa canarion TULISI olla, ja pyrkiä siihen suuntaan. Tällä tarkoitan sitä, että jokaisen mahdollisen kasvattajan /pennuttajan tulisi tarkasti ja kriittisesti miettiä, millaisia ominaisuuksia hänen koirallaan on annettavana jälkipolville. Se, että koira yksilönä on "mukava ja ihana perhekoira" ei riitä syyksi teettää koiralla pentuja. Jo pelkästään siitäkin syystä, että koirassa saattaa olla kuitenkin näitä aitoja geenejä periytettävänään ja jollei tätä aitoutta ja sen mukanaan tuomaa vastuuta ymmärretä, ei osata valikoida pennuille oikeita koteja. Kaikista pennuista ei siis välttämättä tule näitä ylisosiaalisia mukavia ja ihania perhekoiria.

Jokainen koira itsessään on yksilö ja yksilöissä on eroja. Koiraa hankittaessa tulee kuitenkin ymmärtää rodun alkuperäinen käyttötarkoitus ja ne pääasiat miksi koiraa on jalostettu niinkuin on. Ja miksi sen kuuluukin olla tietynlainen. Koirarotuja löytyy tänä päivänä valtavasti, jokaiselle varmasti se sopivin! Jos tämän luettuasi ajattelet, että ei ihan sellainen koira, minkä yksilönä itsellesi ja elämääsi haluaisit, mutta ulkonäön vuoksi silti koiran haluaisit - älä ota presa canariota! Siitä huonosta päätöksestä kärsivät vain sinä, perheesi, ympäristö ja ennen kaikkea koira.